Pikavippiyritysten valvonta ei toimi toivottuun tapaan, kertoo Yle. Kymmenillä vippiyrityksillä on ulosotto- ja verovelkoja. Veroviraston harmaan talouden selvitysyksikössä valmistui viime keväänä selvitys pikavippiyritysten taloudellisesta tilanteesta. Selvityksen mukaan noin 50 pikavippiyrityksellä ja lähes 80:llä pikavippiyrityksen vastuuhenkilöllä oli ulosottovelkoja. Luotonantajarekisteriin pääsee Ylen mukaan tällä hetkellä liian helposti, sillä selvityksen mukaan noin kolmannes luotonantajarekisteriin merkityistä yrityksistä ei ole taloudellisesti riittävän luotettavia. Ne toimivat tappiollisesti tai eivät kykene vastaamaan veloistaan, ja yritysten vastuuhenkilöillä voi olla konkurssitaustaa. Ylen mukaan luvan rahan lainaamiseen voi saada, vaikka taloudellinen luotettavuus ei riittäisi anniskeluoikeuden saamiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo pikavippiyritysten toimintaa, mutta se ei pääse käsiksi tietoihin esimerkiksi pikavippifirmojen vastuuhenkilöiden taustoista. Selvityksessä esitettiinkin, että pikavippitoiminnan lupajärjestelmää muutettaisiin. Viime kesänä tuli voimaan pikavippilain uudistus, jonka tavoitteena oli madaltaa pikavippien korkoja. Lain vaikutuksia kuitenkin kierretään tarjoamalla joustolainoja. Uusi Suomi kertoi kesäkuussa 2013 eli tuoreeltaan uuden lain voimaantulon jälkeen, että yli 60 pikavippiyritystä oli lopettanut Suomessa toimintansa. Lehden haastatteleman Suomen Pienlainayhdistyksen Kari Kuusiston mukaan vippifirmoja oli kesällä jäljellä enää parikymmentä. Kuusisto arvioi, ettei markkinoilla välttämättä ole tilaa edes 20 yritykselle. Enimmillään pikavippiyrityksiä oli Suomessa 82 kappaletta. Kuusisto korosti, että pikavipeille on ollut tarvetta. Hän epäili, että maksuhäiriöt saattavat lakimuutoksen seurauksena jopa lisääntyä, sillä moni pikavippejä käyttänyt ei enää saa luottoa. Aikaisemmin pikavippien avulla maksetut laskut saattavat nyt jäädä maksamatta. Perimmäinen ratkaisu olisi Kuusiston mukaan tosin työllisyyden parantaminen ja tuotteiden hintojen lasku, sillä hän pitää elämistä Suomessa liian kalliina. Kuusiston mielestä pikavippiala muuttui lain seurauksena niin huomattavasti, ettei sitä enää ole olemassa. Siksi myös Suomen Pienlainayhdistys lopetti toimintansa kesäkuun 2013 lopussa. Pikavippiyritykset ovat kehitelleet tilalle uusia lainatuotteita. Yleisimpiä ovat joustolainat ja tililuotot.
