Miten pikavippilain muutos vaikuttaa?

Kesäkuussa 2013 voimaan tullut kuluttajansuojalain muutos rajoitti pikavippejä kovalla kädellä. Millaisia vaikutuksia lailla on ollut?

Maksuhäiriömerkinnät, nuorten ylivelkaantuminen, harkitsematon lainanotto… Hankalimmillaan pikavippeihin liittyy monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vipit ovat herättäneet keskustelua siitä asti, kun ne Suomessa tulivat markkinoille vuonna 2005, ja niitä on useaan otteeseen rajoitettu lainsäädännöllä.

Pikalainojen aiheuttamien haittojen vähentämisestä on kyse myös tuoreimmassa lakiuudistuksessa. Esimerkiksi talousvaliokunnan lausunnon mukaan pikavippien ongelmat ovat aiemmista lainsäädännön muutoksista huolimatta olleet kasvussa. Siksi eduskunnassa pidettiin tärkeänä rajoittaa pikavippejä edelleen.

Vuoden 2013 lakimuutoksella haluttiin vähentää pienlainojen tarjontaa, mutta ei kuitenkaan kieltää vippejä kokonaan. Lisäksi haluttiin laskea pikavippien korkoja, sillä niitä on pidetty korkeina. Etenkin vippien todelliset vuosikorot nousivat aiemmin jopa tuhansiin prosentteihin.

Kuluttajansuojalakia muutettiin siten, että alle 2000 euron lainassa todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä todellisen vuosikoron maksimi on siis noin 51 prosenttia.

Muutos tarkoittaa sitä, että perinteisestä 100 euron pikavipistä saa enää periä lainauskuluja vain muutaman euron. Aikaisemmin tyypillinen maksu satasen lainasta oli noin 25 euroa. Muutaman euron korkokulut ovat niin alhaiset, ettei lainan tarjoaminen sillä hinnalla ole käytännössä kannattavaa.

Pikavippiyritykset ovat kuitenkin keksineet monenlaisia ratkaisuita voidakseen tarjota pieniä lainoja edelleen. 100 – 1000 euron kertalainojen tarjonta on vähentynyt merkittävästi, mutta tilalle on otettu jatkuvia lainoja, kuten tililuottoja.

Tililuottojen todellista vuosikorkoa laki ei rajoita, mikäli luottoraja on vähintään 2000 euroa. Siksi tililuottosopimuksen kautta nostetun sadan euron lainan todellinen vuosikorko voi olla huomattavasti korkeampi kuin 51 prosenttia.

Lainan todellista vuosikorkoa saa madallettua myös laina-aikaa pidentämällä. Esimerkiksi Pikavippi.fi tarjoaa edelleen 100 ja 200 euron lainoja, mutta takaisinmaksuaika on puoli vuotta eli huomattavasti aikaisempaa pidempi.

Jonkin verran on tarjolla myös pikavippejä, jotka ovat kooltaan ja maksuajaltaan perinteisiä 100 – 1000 euron vippejä lyhyellä maksuajalla. Niiden kulut ovat hyvin alhaiset, pienimmissä summissa vain muutamia euroja. Näin halpoihin vippeihin tarvitaan kuitenkin usein takaus.

2000 euron tililuottojen lisäksi monen pikavippiyrityksen painopiste on siirtynyt isompiin kulutusluottoihin. Lakiuudistuksen onkin pelätty lisäävän velkaongelmia, jos seurauksena on, että pientä lainaa tarvitsevat ottavat pikkuvipin sijaan ison luoton.


Tuoreimpia uutisia sivustoltamme:

Kulutusluottojen runsas kasvu Fivan selvityksen alla

Kuten aiempina vuosina, kulutusluottojen hankkiminen on näyttäytynyt entistä suurempana. Kun tarkastellaan pelkkiä eri luottolaitosten myöntämiä vakuudettomia kulutusluottoja, kanta on noussut pelkästään kesäkuussa jo 12 prosenttiyksikön vuotuiseen kasvuun.

Suomalaisten velkataso noussut ennätyksiin

Suomalaisten velkaantuneisuusaste oli syksyllä 2017 tarkasteltuna liki 128 prosenttia. Luku saadaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat siihen, millaiset tulot kotitalouksilla on käytettävissään vuoden aikana. Velkaantuneisuusaste on ollut nousussa viimeisten 20 vuoden ajan ja nykyiset lukemat ovatkin uusissa ennätyksissä.

Pikavippi ilman luottotietoja?

Onko olemassa sellaisia pikavippipalveluita, joista on mahdollista saada pikavippi ilman luottotietoja?

Rahaa ei saa suomessa halvalla

Pikaluottojen korkokatto on asetettu säätämään alle 2 000 euron lainojen kohtuuttomia korkoja. Pikavippifirmat ovat kuitenkin tuoneet markkinoille tuotteita, joilla rajaa voi helposti kiertää. Asiaan ottaa kantaa Risto Malin, joka on Talouselämän ja Mainonta&Markkinoinnin toimittaja.

Oikeusministeriö ehdottaa korkokaton laajentamista yli 2000 euron lainoihin

Oikeusministeriö ehdottaa muistiossaan pikavippien korkokattolain laajenemista myös yli 2000 euron vippeihin. Alle 2000 euron luotoille eli pikavipeille, 50%:n korkokatto on ollut voimassa jo vuodesta 2013. Oikeusministeriö ehdottaakin nyt harkittavaksi korkokattoa myös isoille kulutusluotoille, eli yli 2000 euron lainoille. Oikeusministeriössä valmistuneessa arvomuistiossa, pohditaan korkokaton laajentumisen lisäksi muita keinoja puuttua pikavippeihin liittyviin ongelmiin. Esille tulleisiin ongelmiin on puututtu viime ...

Vapaaehtoinen luottokielto

Suomessa luottokieltoa haetaan joko Suomen Asiakastiedolta tai Boisnodelta. Hakija saa käyttöönsä todistuksen siitä, että kyse on vapaaehtoisesta luottokiellosta. Näin kiellon voi tarvittaessa perua. Mikäli kieltoa ei itse poista, säilyy se kaksi vuotta.

Uusi lainamuoto kasvaa nopeasti

Kulutusluottojen ja pikavippien uusi kilpailija on muutaman viime vuoden aikana rantautunut Suomeenkin. Vertaislainaus on lainaamisen muoto, jossa yksityishenkilöt lainaavat toisilleen rahaa välittäjäyrityksen kautta.

Pikalainayhtiö Euroloanin toiminta kasvussa

Euroloan Group on tehnyt suuren rahoitusjärjestelyn, jonka avulla se voi myydä sijoitusyhtiölle 300 miljoonan euron edestä saataviaan. Myynnistä saatavien käyttöpääomien avulla yhtiö voi tavoitella huomattavaa kasvua.

Nuoren velkaongelma voi johtaa syrjäytymiseen

Nuorena kerätyt velat voivat vaikeuttaa elämää pitkälle eteenpäin ja aiheuttaa jopa syrjäytymistä. Nuoret ja velka -tutkimushankkeessa on selvitelty nuorten velkaantumista.

Nuorten brittien velkamäärät kasvussa

Iso-Britannian nuorilla aikuisilla on yhä enemmän pikavippejä ja muita vakuudettomia lainoja. Mirror-lehti kertoo, että velka-asioiden vuoksi apua hakevien 17 - 24 -vuotiaiden määrä nousi kesäkuun loppuun mennessä 21 prosentilla.