Kesäkuussa 2013 voimaan tullut kuluttajansuojalain muutos rajoitti pikavippejä kovalla kädellä. Millaisia vaikutuksia lailla on ollut? Maksuhäiriömerkinnät, nuorten ylivelkaantuminen, harkitsematon lainanotto… Hankalimmillaan pikavippeihin liittyy monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vipit ovat herättäneet keskustelua siitä asti, kun ne Suomessa tulivat markkinoille vuonna 2005, ja niitä on useaan otteeseen rajoitettu lainsäädännöllä. Pikalainojen aiheuttamien haittojen vähentämisestä on kyse myös tuoreimmassa lakiuudistuksessa. Esimerkiksi talousvaliokunnan lausunnon mukaan pikavippien ongelmat ovat aiemmista lainsäädännön muutoksista huolimatta olleet kasvussa. Siksi eduskunnassa pidettiin tärkeänä rajoittaa pikavippejä edelleen. Vuoden 2013 lakimuutoksella haluttiin vähentää pienlainojen tarjontaa, mutta ei kuitenkaan kieltää vippejä kokonaan. Lisäksi haluttiin laskea pikavippien korkoja, sillä niitä on pidetty korkeina. Etenkin vippien todelliset vuosikorot nousivat aiemmin jopa tuhansiin prosentteihin. Kuluttajansuojalakia muutettiin siten, että alle 2000 euron lainassa todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä todellisen vuosikoron maksimi on siis noin 51 prosenttia. Muutos tarkoittaa sitä, että perinteisestä 100 euron pikavipistä saa enää periä lainauskuluja vain muutaman euron. Aikaisemmin tyypillinen maksu satasen lainasta oli noin 25 euroa. Muutaman euron korkokulut ovat niin alhaiset, ettei lainan tarjoaminen sillä hinnalla ole käytännössä kannattavaa. Pikavippiyritykset ovat kuitenkin keksineet monenlaisia ratkaisuita voidakseen tarjota pieniä lainoja edelleen. 100 – 1000 euron kertalainojen tarjonta on vähentynyt merkittävästi, mutta tilalle on otettu jatkuvia lainoja, kuten tililuottoja. Tililuottojen todellista vuosikorkoa laki ei rajoita, mikäli luottoraja on vähintään 2000 euroa. Siksi tililuottosopimuksen kautta nostetun sadan euron lainan todellinen vuosikorko voi olla huomattavasti korkeampi kuin 51 prosenttia. Lainan todellista vuosikorkoa saa madallettua myös laina-aikaa pidentämällä. Esimerkiksi Pikavippi.fi tarjoaa edelleen 100 ja 200 euron lainoja, mutta takaisinmaksuaika on puoli vuotta eli huomattavasti aikaisempaa pidempi. Jonkin verran on tarjolla myös pikavippejä, jotka ovat kooltaan ja maksuajaltaan perinteisiä 100 – 1000 euron vippejä lyhyellä maksuajalla. Niiden kulut ovat hyvin alhaiset, pienimmissä summissa vain muutamia euroja. Näin halpoihin vippeihin tarvitaan kuitenkin usein takaus. 2000 euron tililuottojen lisäksi monen pikavippiyrityksen painopiste on siirtynyt isompiin kulutusluottoihin. Lakiuudistuksen onkin pelätty lisäävän velkaongelmia, jos seurauksena on, että pientä lainaa tarvitsevat ottavat pikkuvipin sijaan ison luoton.
