Onko sinun kotitaloutesi keskimääräistä velkaisempi?
Suomalaisten velkaantuneisuusaste oli syksyllä 2017 tarkasteltuna liki 128 prosenttia. Luku saadaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat siihen, millaiset tulot kotitalouksilla on käytettävissään vuoden aikana. Velkaantuneisuusaste on ollut nousussa viimeisten 20 vuoden ajan ja nykyiset lukemat ovatkin uusissa ennätyksissä. Suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen lainavelka on 60 000 euroa. Suomalaisilla on tällä hetkellä enemmän velkaa, kuin käytössä olevaa varallisuutta pakollisten menojen jälkeen. Velkataakka suomalaisilla on yhteensä 159,1 miljardia euroa. On huomattavaa, vaikka velkaantuminen on kasvussa, on myös suomalaisten nettorahoitusvarat kasvaneet viimeisen puolentoista vuoden aikana. Nettorahoitusvarat kattavat esimerkiksi kotitalouksien tekemät talletukset ja omistusosuudet osakkeisiin. Rahoitusvarallisuutta on tilastokeskuksen mukaan ollut syyskuussa yhteensä 304,9 miljardin edestä. Tämä tekee velkojen ja varallisuuden erotukseksi 145,8 miljardia euroa. Paperilla näyttää siltä, ettei velkaantumisesta kannattaisi olla huolissaan. Onko tilanne kuitenkaan näin yksinkertainen? Suomen pankki varoittaa kotitalouksien ylivelkaantumisesta asuntomarkkinoilla yhdessä Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa. Komitean suurin huoli keskittyy siihen kansanosaan, jolle suurimmat velat ovat keskittyneet. Vanhempi ekonomisti Eero Savolainen Suomen Pankista on samoilla linjoilla. Hänen mielestään kuitenkaan pelkät makrotason lukemat eivät anna täydellistä kuvaa kokonaistilanteesta. Savolainen huomauttaa, että velkaantumisasteen nousu luo aina riskin. Finanssivalvonnan reaktio velkojen kasvuun on uhkaus kiristää suomalaisten lainakattoa. Se kokee, että muuten ylivelkaantuminen voisi uhata jopa rahoitusjärjestelmää. Ruotsissa on varsin vasta otettu käyttöön lainojen lyhennyspakko. Aiemmin asuntolainojen laina-ajat saattoivat olla todella pitkiä ja luottoa ei välttämättä juuri lyhennetty. Suomessa ei haluta mennä Ruotsin tielle, vaikka Savolainen kuvaa suomalaisten velkaantumista pienemmäksi kuin ruotsalaisten. Suomen pankissa on oltu sitä mieltä, että pitkät laina-ajat saattavat johtaa ylivelkaantumiseen ja riskien kasvamiseen. Koska Savolaisen kertoman mukaan suuri osa suomalaisten viime vuosien rahoitusvarallisuuden kasvusta on hallussapitovoittoja, on otettava huomioon myös pörssikurssien laskun mahdollisuus, jolloin voitot kääntyvät hallussapitotappioiksi. Suomessa kotien yhtiölainojen tilastointitapa saattaa johtaa harhaan kotitalouksien velkatilastoja. Nämä on näet luokiteltu asuntoyhteisöjen veloiksi kansantalouden tilinpidossa ja eivät näin ollen näy suoraan nettorahoitusvarallisuudessa, jota kotitalouksilla on. Yhtiölainat ovat pääosin ns. suoria pankkilainoja ja ne ovat nousseet enemmän kuin muut kotitalouksien ottamat lainat, kertoo Savolainen. Nämä ovat Savolaiset arviot siitä, miksi nettorahoitusvarat ovat kotitalouksilla kasvaneet vaikka myös velkaantumisaste on huomattavasti noussut.
Miten velat ja varat jakautuvat suomessa?
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan ei ainakaan tasaisesti. Tämän vuoksi hän toteaakin, että tilannetta tulisi tarkastella lähemmin, kuin pelkkien keskiarvojen tasolla. Varallisuudesta suuri osa voi olla velattomilla kotitalouksilla ja velat taas sellaisilla, joilla ei ole lainkaan rahoitusvarallisuutta. Kärkkäinen toteaa, että olisi syytä tarkastella paljonko velkaantuneilla kotitalouksilla tosiasiassa on varallisuutta tilanteen tasoittamiseen. Suurin lainoihin on täytynyt kotitalouksillakin olla jotain reaalivakuuksia, muistuttaa Savolainen. Myös hän näkee tärkeäksi sen, että tilannetta tarkasteltaisiin lähemmin, yksittäisten kotitalouksien kannalta. Kärkkäinen arvioi suurimpien velkaantumisasteiden olevan sellaisilla henkilöillä, jotka asuvat kahden tulonsaajan perheissä pääkaupungissa ja jotka ovat juuri hankkineet omistusasunnon. Suuresta velasta huolimatta tilanne on myös taloudellisesti vakaa. Tulotaso on tavallisesti taattu, samoin asunnon arvo. Suurin osa asuntovelallisista ei Kärkkäisen mukaan ole uhattuna asuntokuplalla. Kärkkäinen kertoo, että suurin osa suomalaisten omaisuudesta on omassa asunnossa ja tämän pitäisi säilyttää hyvin arvonsa, erityisesti kasvavissa keskuksissa. Sen sijaan Kärkkäisen huoli keskittyy velkaantumisessa erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen hankintaan. Hän arvioi niiden kanssa syntyvän ennemmin ongelmia, kuin asuntolainojen.