Pikaluottojen korkokatto on asetettu säätämään alle 2 000 euron lainojen kohtuuttomia korkoja. Pikavippifirmat ovat kuitenkin tuoneet markkinoille tuotteita, joilla rajaa voi helposti kiertää. Asiaan ottaa kantaa Risto Malin, joka on Talouselämän ja Mainonta&Markkinoinnin toimittaja. STK Rahoituksen joulukuun puolessa välissä julkaisema selvitys ei yllättänyt. STK kilpailuttaa asiakkaiden puolesta pikavippejä ja kulutusluottoja ja se löysi niiden hinnoittelusta valtavia eroja. Jopa muutaman tuhannen euron luoton hinnoissa voi olla vuositasolla satojen eurojen erot. Lisäksi lainojen kokonaiskuluja ilmaisevat, todelliset vuosikorot voivat nousta niin korkeiksi, että parin sadan euron luottoon voi liittyä satojen eurojen korot ja kulut. Nimelliskorot vaihtelevat 7-27 prosentin välillä niissä luotoissa, joita suomessa on tarjolla. Kuitenkin, kun tähän lisää erilaisia kuluja, kuten avausmaksuja ja tilinhoitopalkkioita, todellinen vuosikorko voi hyvinkin kohota jopa 50 prosenttiin. 1000 euron lainassa, jossa maksuaikaa on vuoden verran, on STK havainnut olevan jopa satojen eurojen eroja perittävissä kuluissa.
Pikavippien korkokatto ei ollut kovinkaan onnistunut
Kovin vääntäminen liittyy pikavippien ja kulutusluottojen mainontaan ja hinnoitteluun. Vuosikymmenen alussa kiellettiin pikavippien myöntäminen klo. 23 – 7 välisenä aikana, kuitenkin tämänkin ympärillä on edelleen lieveilmiöitä. Pikavippien korkokatto koskee ainoastaan alle 2000 euron luottoja. Tämä ei ole estänyt sitä, että pikavippituotteita on muutettu niin, että tuo raja on helppo kiertää. Huippukalliitten pikavippien paras torjuntakeino olisikin muuttaa lakia niin, että kaikki lainat tulisivat korkokattohinnoittelun piiriin. Juuri eläkkeelle jäänyt kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen on tehnyt asiaa koskien lakialoitteen. Samaa on arvioinut oikeusministeriö arvomuistiossaan, mutta valmista ei asian suhteen ole tullut. Kuluttaja-asiamies on koittanut hoitaa asiaa viemällä pikavippiyhtiöitä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus teki muutama kuukausi sitten päätöksen, jossa kiellettiin 100 000 euron sakon uhalla 4finance Oy:tä (mm. Vivus), ettei se saa toimittaa kuluttajille luottoehtoja vasta siinä vaiheessa kun luottosopimus on jo solmittu. Lisäksi sitä kiellettiin ilmoittamasta sekä sopimusehdoissa, että lainamarkkinoinnissa korkoa päiväkorkona. 4financelle huomautettiin myös, että 182,5 prosentin suuruinen viivästyskorko on kohtuuton ja sen vuoksi kielletty. Oikeuden päätöksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi sitä, mikä on kohtuullinen viivästyskorko. Yritys siis voi edelleen periä viivästyskorkoa, joka on vain vähän pienempi kuin mainittu 182,5 prosenttia.